Kukkia ja yrttejä

Ensiksi pahoittelut blogihiljaisuutta. En oo ollut kuitenkaan hiljakseen sisustuksen puolella vaan juuri päinvastoin, ahkeroinut kun mielipuoli ja sitten on ollut iltasin takki niin tyhjänä, ettei yksinkertaisesti oo enää jaksanu kirjottaa. 

On ollut niin monta rautaa tulessa yhtä aikaa kun oon laittanut terassia, joo edelleen, maalannu erinäisiä huonekaluja, siivoillut, raivaillut, järjestäny kaappien sisältöjä ja siinä kaiken kaaoksen keskellä hoitanut juuri ryömimisen alottanutta vauvaa, kun miehen loma loppu ja työarki alkoi.

Eli tässä olis ollut jos minkälaista blogikirjoitusta tekeillä, mutta nyt kun sain tuon terassin vihdoin valmiiksi eli kukat ostettua ja istutettua niin esittelen sen nyt. 

Ihanaa, vihdoin kukkia ja värejä ja iloa. Aurinkokin on jaksanu porottaa parisen viikkoa hellelukemissa ja nyt onneksi vähän viileni parinkymmenen tienoille et saa vähän hengähtää siitä hikoilusta. Ei nimittäin ollu ihan maailman mahtavin idea alkaa maalaamaan huonekaluja just pahimman ukkosviikon aikaan helteellä. Ja sitä kesti koko viikon niinkun sitä maalaustakin. Siitä sitten lisää seuraavaksi.

Mä halusin tänä kesänä oikein paljon väriä terassille, niin kukkien kuin kankaiden osalta. Ei mitään bliisua sävy sävyyn hommaa, vaan nyt saa räiskyä värit. Siitä huolimatta kokonaisuus on minun mielestä ihan harmoninen.

Barcelonasta ostin ihan terassia varten torkkupeitot, mihin kääriytyä iltasella kun viilenee. Päiväsaikaan ne toimii valkosille pehmusteille suojana kun kissat möyryää välillä multareunuksella ja hyppii sit sohvalle. Matto on vähän liian lyhyt ja alkuun mulla oli kaks mattoa yhdellä patjalla ja se taas oli liikaa. Ja musta on kiva kun pari mattoo on maassa, niin niillä on mukavempi tepastella paljain jaloin.

Näihin kukkiin mä ihastuin, koska ne oli valmiiks ruukussa noin kolmen eri väreissä. Ja ajaa siten hyvin mun tarkoitusperää värikkäästä kesäterassista. 

Mä en muuten ymmärrä kukkien päälle yhtään mitään, mutta onneks myymälässä oli aivan ihana henkilökunta. Siellä sai ihan erinomaista palvelua. Pari myyjää mua auttoi kun kysyin ja kolmas kulki koko ajan mukana kun sen kohdalle satuin ja se neuvoi ja auttoi ja laitto ostoksia lootiin ja kärryyn ja oli vierellä tosiaan niin kauan kun tarvitsin. Tuli jo melkein sellanen olo, et joo voit ihan mennä jo, kyllä mä jo pärjään. Ei oo jotenkin tottunu siihen, että työntekijällä olis oikeesti aikaa yhteen asiakkaaseen noin pitkään ja siinä jutustella kaikkea mahdollista kukista ja aiheen vierestä. 

Keltaisten kukkien ruukut nyt ei ole ihan näteimmät. Kaikki vähän eriparia, mutta menköön. Saahan ne vähän ollakin erilaisia.

Ensimmäistä kertaa elämässä ostin ihan yrttejä. Oi mä rakastan yrtttejä ja aina joka kesä mä suunnittelen laittavani niitä ja en koskaan saa kuitenkaan aikaiseksi. 

Tarjoiluvaunu oli kuin tilattu tähän tarkotukseen. Hain sen viime kesänä netin lahjoitetaan osastolta ja se oli aika mummomainen kultasen värinen kasarivaunu. Siitä lähtien oon katunut, että ees hain sen ja kulutin siihen vielä pari purkkia spraymaalia, kun ei se sit tuntunut sopivan mihinkään. Keittiössä se on ollut ja olin just aatellut, että pistän sen jakoon, kunnes tsadaa, sillekin löyty paikka. Ihan nappiosuma.

Mä oon kuitenkin sen verran tarkka näissä yhteensopivuus sävy sävyyn jutuissa, että näkymä olohuoneen puolelta pitää olla sellanen, että se ei riitele sisällä olevien huonekalujen kanssa. Ikkunat on niin isot. Mutta tuo pienoinen yrttitarha ja muutenkin näkymä terassille on niin ihana. Kesäisen raikas. Musta-valkoien tarjoiluvaunu on hyvä jatkumo olohuoneen puolelta.

Pakko esitellä näistä yrteistä ihan uusi löytö, joka maistuu myös tosi hyvälle, sitruunabasilika. Mä nyt tungen sitä joka ruokaan. Sen vierellä on joku curry-yrtti, mutta en muista tarkempaa nimeä. Sopii hyvin riisiruokiin ja kanan kanssa.

Sit on minttua, korianteria, tavallista basilikaa ja tilli ehti jo kuolla heti kättelyssä. Ei välttämättä jää ainoiksi yrteiksi nämä nyt kun alkuun pääsin.

Yhden kukan ostin eri reissulla, kun tajusin et ruusuja ei ole ollenkaan ja pöydällekin olis kiva saada jotain eloa. Ruusu on niitä ainoita kukkia, jotka minäkin tunnistan. Mutta sepäs sitten jäi istuttamatta ruukkuun ja on edelleen, mutta huomenna on pakko ryhdistäytyä ennenku se nuukahtaa. Vähän alkanut näyttää jo siltä.